perjantai 30. elokuuta 2013

Hammaskatastrofi

Meikäläistä kohtasi viime viikon tiistaina etuhampaan lohkeaminen (voi kumpa se olis ollut joku vähemmän näkyvällä paikalla oleva hammas edes.. :D). Pahaa aavistamattomana päätin koittaa tehdä ekan kerran itse aurajuustolla täytettyjä herkkusieniä joissa oli pekoni ympärillä. Ruuassa ei mitään kovaa sinänsä ollut, ainoastaan pekoni oli vähän rapeaa.

Tilanne tuli aika yllätyksenä koska hammas ei ollut särkenyt eikä heilunut. Toisaalta taas ei kovin ihmeellistä koska takana oli kissanmentävä aukko ja hammas oli ollut hoitamatta kauan. Muistaakseni vuonna 2010 siinä oli reikä ja se tulehtui joskus sen jälkeen. Siitä sitten päädyin jossain vaiheessa juurihoitoon jolla ei ilmeisesti vaikutusta ollut koska laitettiin lähetettä hampaan juurenpään resektioon eli katkaisuun. Resektio meni täysin päin honkia oman hammashoitopelkoni vuoksi ja poistuin sieltä itkien. Siitä lähtien hammas on ollut mikä on ollut. Onneksi se ei Luojan kiitos ole kuitenkaan särkenyt! Hampaan tarina päättyi sitten tosiaan viime viikolla ja nyt kyseinen lego on jossakin vessan lattialla.

Nyt sitten odottelen että asiat järjestyis jotenkuten ja saisin uuden hampaan ennen opiskelujen alkua. Koska oli epäselvää että tehtäiskö hampaalle uusi juurihoito (jonka toimivuudesta ei käsittääkseni ollu takeita), vai hommaisinko uuden hampaan, niin tuntui toisaalta ihan tarkoitetulta että kävi miten kävi. Nyt ei tarvitse ainakaa enää miettiä juurihoitaako vai ei, kun ei ole mitään mitä hoitaakkaan. Inhottavan näkönenhän tuo on kun hammas puuttuu mutta ei auta kuin elää asian kanssa nyt jokusen aikaa, vaikka ei se maailma toki tähän lopu. Innolla kuitenkin odotan että pääsen taas hymyilemään tavallani hampaat näkyen.


sunnuntai 25. elokuuta 2013

Rautatiemuseossa









Viikonlopun asuna toimi uudet pillifarkut, 2 euron tunika kirpparilta ja mustat avokkaat. Musta ei valitettavasti saatu inhimmillistä kuvaa missä olisin katsonut kameraan.


Maalla








perjantai 23. elokuuta 2013

Puoli vuotta

Pieni rakas täytti viime viikonloppuna puoli vuotta, sen kunniaksi oli pienet kahvittelut. Täällä oli miehen vanhemmat ja miehen sisko. Tarjolla oli täytekakkua ja suklaakaurakeksejä. Nam!

Puoli vuotta on mennyt hienosti.

Vauva nukkuu ihan uskomattoman hyvin, ainakin jos vertaan tuttujen vauvoihin. En tiedä onko tuo meidän vauva joku poikkeus vai onko hyviä nukkujia jossain muuallakin?  Unet ovat nykyään yhtä pitkiä kuin aikuisella ja ovat olleet jo pidemmän aikaa. Toki pienempänä vauva heräili useammin. Muistan kuinka sairaalassa jännitin että saanko neidin nukkumaan omassa pedissä, kun sairaalassa ei oikein sujunut, mutta kotona onnistui onneksi heti. Olen pelännyt kieriväni vauvan päälle joten en ole uskaltanut viereen ottaa. Kuulin myös jokin aikaa sitten, että näin oli yhdessä perheessä tapahtunut (päihteillä ei kuulemma ollut osuutta), ja sen jälkeen olen ollut entistä varmempi siitä että vauva pysyy omassa sängyssä.

Vauva syö nykyään maidon lisäksi kiinteitä, alettiin antamaan niitä kesäkuun lopulla. Kiinteät on maistuneet hyvin, myös se muksun banaanipuuro joka oli mun mielestä ällömakeaa :D Mutta pääasia että neidille maistuu. Imetys loppui nyt tässä kuussa, harmittaahan se vähän mutta ei maailma tähän lopu.

Vauva on kovin liikkuvainen, on opetellut jotenkuten konttaamaan ja pääsee eteenpäin itseään vetämälläkin. Viime päivinä on tuntunut oivaltaneen sen, että jos tavaran ottaa käteen niin sen voi myös siitä pudottaa :D Jos vauvan haluaa laittaa johonkin turvalliseen paikkaan hetkeksi, ainoat vaihtoehdot alkaa olla sitteri jossa vyöt kiinni (tosin meinannu karata siitäkin) tai pinnasänky.
Vauva tykkää laittaa kaiken suuhunsa ja liikuskella ympäriinsä. Lelut ja leikkimatto on mieluisia ja kiinnostavia. Kun neiti oli pieni niin oli kiva maata hoitoalustalla ja katsella ympärilleen, nykyään hoitoalustalla ei pysytä enää paikallaan vaan oltais heti menossa. Vauva on kovin hymyileväinen ja nauraa välillä esim kutittaessa tai hauskaa ääntä tehdessä.

Mitenkäs äiti sitten? Kunnon yöunilla luonnollisesti jaksaa hyvin, ja sillon kun neito nukkui lyhyempiä pätkiä niin isä teki yösyöttöjä myös. Usein vaan herkästi tulee jäätyä valveille vielä vauvan mentyä nukkumaan, koska se on ainut hetki tehdä omia juttuja, jos jotain haluaa tehdä rauhassa. Vaikka päivitellä blogia ;) Meillä on miehen kanssa vauvaa hoidettu alusta asti yhdessä. Parisuhdekin jaksaa hyvin eikä riidat ole lisääntyneet, me ollaan muutenkin tosi sopuisa pariskunta eikä riidellä lähes koskaan.

Synnytyksen jälkeen ajattelin että en kyllä enää ikinä alakautta synnytä. Ne joille asian sanoin kommentoivat tyyliin "kyllä sä sen unohdat/niin mun veljenkin vaimo sanoi mutta..". Tulee lähinnä vähätelty olo. Nykyään kuitenkin ajattelen että en mä halua että mun vatsa leikataan auki, josko kuitenkin luonnollista tietä, ja sektion jälkeenhän ei saa mitään painavia nostaakkaan, ja pelkästään vauvan kaukalo painaa niin että huhhuh. Eli taidan sittenkin joutua myöntämään että tosiaan unohdin sen, ainakin jotenkuten. Vaikka sairaalassa ajattelin etten edes halua unohtaa, sen verran kauhealta se sillon tuntui. Elättelen myös toiveita siitä että seuraava synnytys olis helpompi ja helpommin siedettävä. Onneksi sitä ei tarvitse nyt miettiä.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Häät



Heräsin aamulla seitsemän aikaan kampaajan soittoon 4-5 tunnin yöunien jälkeen. Kampaaja tuli meille laittamaan mulle lainekiharat puoli kahdeksan aikaan, ja kampauksen jälkeen oli vuorossa meikki. Sen jälkeen puku päälle ja menoksi. Jossain vaiheessa piti juoda teekupponenkin mutta se jäi kuin jäikin puolitiehen ja odotti mua illalla kotona kylmänä.

Toinen kaasoista oli sairastunut ja lähti yöllä päivystykseen, jännitin sitä että pääseekö hän paikalle. Lopulta alkoi näyttää siltä että ei pääse, ajattelin siitä huolimatta viettää kivan päivän, koska en halunnut että mikään pilaa suurta päivää.

Hääpaikalla aloitettiin valokuvauksella. Päivä oli kaunis ja hääpaikkana toimi kaunis paikka järven rannalla. Eli ihan mahtavaa että tuli hieno keli! Vaikka aamulla näyttikin vähän harmaammalta. Kuvat otettiin ulkona. Miehen vanhemmat oli odottamassa paikan päällä, ja jätettiin vauva heidän huomaansa.

Noin puoli tuntia ennen vihkimistä mentiin sisälle piiloon, koska en halunnut vieraiden näkevän mua etukäteen, kuitenkin jotkut ajoissa olleet näkivät. Vanhempani tulivat paikalle vähän täpärästi, mutta onneksi kuitenkin ehtivät. Vihkiminen oli ulkona, ja saatiin valita vihkimiseen raamatun paikkoja itse, kun pappi kävi meillä torstaina. Vihkimisen jälkeen oli ulkona alkumalja ja onnittelut.

Ulkoa siirryttiin ruokasaliin, missä oli tarkoitus olla kaasojen lauluesitys. Mukana olevan kaason oli tarkoitus soittaa pianoa ja sairaalaan joutuneen laulaa. Biisinä oli Anna Erikssonin Kaikista kasvoista. Olin antanut kaasoille biisivaihtoehtoja, ja sanoin että voivat itse päättää minkä esittävät. Biisiä en tiennyt etukäteen. Jouduin sen kuitenkin aamulla kaasolta kysymään, että pystyin alkaa hommaamaan meille varalaulajaa. Onneksi pari kaveriamme suostui laulamaan kaason tilalla vaikka pyyntö tulikin lyhyellä varotusajalla. Suurkiitos ohjelmanumeron pelastamisesta heille! Toinen heistä ehti ihan vähän harjoitella ennen vihkimistä laulua pianonsoiton tahtiin.

Esityksen jälkeen oli luvassa ruokailu, jaksoin syödä ainoastaan yhden lautasellisen vaikka ruoka hyvää olikin. Ruuan jälkeen oli pari leikkiä, ensimmäisessä leikissä vieraille näytettiin fläppitaululta väittämiä, ja ne vieraat joita väittämät koski nousivat seisomaan. Minä ja mies ei nähty väittämiä ja meidän piti arvata mitä yhteistä seisomaan nousseilla oli, eli mitä väittämässä luki. Välillä tarvittiin vähän vihjeitäkin. Seuraavassa leikissä mun piti tunnistaa miehen käsi viiden käden joukosta silmät kiinni. Homma oli helppo koska muilla miehillä oli karvasemmat kädet kuin omallani :D

Leikkien jälkeen oli vapaata aikaa, juttelua muiden kanssa jne. Myöhemmin oli kakkukahvien paikka. Hain kakkua yhteensä neljä kertaa, oli hyvää kakkua siis :D Kun oltiin saatu kahvit, niin mentiin eteen kertomaan hääväelle että oltiin oikeasti oltu naimisissa jo reilu vuosi, käytiin maistraatissa viime vuoden heinäkuussa. Sen tiedon julkistamista olin odottanut innolla, vaikka kyllä siitä meidän vanhemmat ja jotkut kaverit jo tiesikin. Kahvin jälkeen oli pari leikkiä. Toisessa oli kysymyksiä ja me nosteltiin sinisiä ja punaisia kylttejä, sen mukaan kumpaa väittämä koski. Kysymyksinä oli mm. että kumpi laittaa parempaa ruokaa, kumpi puhuu enemmän puhelimessa, kumpi jahkailee enemmän, kumpi tilasi viimeks pizzan, kumpi herää aiemmin.. Sen jälkeen oli alias ja sitten taas vapaata oleskelua. Kaasot ja bestman oli hoitaneet leikkien järjestelyn hienosti!

Häävalssi oli viimeinen "virallinen" ohjelmanumero, oon peruskoulussa opetellu tanssia ja vedettiin häävalssi yhden harjoituskerran voimalla :D Hyvin sujui kuitenkin. Siitä sitten tanssit jatkui jonkin aikaa ja illalla lähdettiin kotiin.

Mukava päivä oli, ihana ilma ja ihania ihmisiä! Vauvakin viihtyi hyvin!


Lemppari vauvanvaatteet

Innostuin nyt tekemään päivitystä vauvanvaatteista.

Vaatteita on saatu äitiyspakkauksesta, ostettu itse uutena ja käytettynä, ja saatu muilta. Tykkään käytännöllisistä vaatteista joissa on mukavat materiaalit, ja tietysti nätti ulkonäkö on plussaa. Äitiyspakkauksesta meillä jäi jotain vaatteita käyttämättä. Esim hihattomat potkarit ja haaroista napitettavat on jääny aikalailla käyttämättä. Sen sijaan tykästyin heti vetoketjullisiin potkareihin ja kietaisubodeihin. Tässä nyt kuvia joistain suosikeista, kuvat ei ole kovin hyvälaatuisia mutta kyllä niistä selvän saa!


Tässä suosikkeja bodeista. Niistä ehdoton ykkönen on tutta koala. Noita koaloita ei oikein tuntunut löytyvän mistään, mutta menin yks päivä haloselle muissa asioissa, ja päätin poiketa vauvanvaate osastolla. Ja siellä se oli, tutta koala body! Ja oikea kokokin löytyi. Noita koaloitahan on myös ei-kietaistavana mallina jossa koalat jatkuu hihoihinkin, mutta oikeastaan tykkään enemmän tästä missä hihat on raidoitettu. Valkoinen kukkakuvioinen body on mukavaa vaihtelua muuten suht vaaleanpunaiseen valikoimaan :)




Potkareista suosikit on nuo vaaleanpunaiset missä on harmaa resori. Jaloissa on ihana yksityiskohta tuo harmaa kangas, missä on valkoisia palloja. Ja niissä ei ole jarruominaisuutta vaikka alkuun saattaa siltä näyttääkin, kun hämää tuo kangas. Yökkäreistä kivoimmat ovat mielestäni aristokatti-aiheiset, ja tuo uusi lindexiltä ostettu ruusuyökkäri.




Mekkoja ei tule hirveästi käytettyä koska ne ei kovin käytännöllisiä ole. Söpö mansikkamekko lähti kuitenkin mukaan kirpparilta. Mansikat on siinä ikäänkuin taskut. Keskimmäinen on prinsessan mummolta saatu ja oikeassa reunassa oleva isomummon ostama kesäasu. Settiin kuuluu myös hellehattu ja söpöt pikkuhousut. Potkareistakin löytyy tuota koalaa, sen tilasin kekäleen verkkokaupasta. Tutan potkarissa olevia otuksia luulin eka siileiksi, mutta ne olikin leijonia :D Oranssi-harmaaraidallisessa potkarissa on hauska kissa takapuolessa. Olin aiemmin ostanut vauvalle samanlaisen potkarin mutta se on pieneksi jäänyt, ja nyt sitten äitini oli ostanut samanlaisen isomman :D




Hatuista käytännöllisin on tuo mitä kutsutaan meillä lentäjänlakiksi :D Kuvassa ylimpänä, pysyy hyvin korvilla. Samaa mallia on meillä kahdella eri kuvalla. Pallomyssyn oon tehnyt itse. Ulkovaatteista raidalliseen takkiin ja tiikeritakkiin kuuluu myös housut, joita ei nyt tullut tähän kuvattua. Teddypuku on aivan ihana ja ollut paljon käytössä. Liila takki on lidlistä ja on yksi niistä harvoista vaatteista, mitä ostin uutena jo ennen vauvan syntymää.





Tässä vielä jokunen kuva. Siniset sammakkopökät on ensimmäinen vaate jonka ostin vauvalle. Slipoverin meinasin ensin jättää ottamatta mutta hain sen kuitenkin vielä koriini, ja onneksi hain!


maanantai 5. elokuuta 2013

Tuuri

Tätini oli tänään lähdössä tuuriin ja ajattelin lähteä mukaan. Siellä kun ei tule kuitenkaan kovin usein käytyä. Nyt oon pari kertaa elämäni aikana käynyt, ekan kerran viime kesänä ja toisen  kerran pääsiäisen tienoilla kun vauva oli kuukauden ikäinen. En ookkaan aiemmin ollut vauvasta päivää erossa, ellei muutamia työvuoroja oteta huomioon.

Täti halus ajella keuruun kautta, elikkä ekat neljä kuvaa on sieltä.





Liila ihminen. Laitoin aamulla mustat farkut jalkaan kun näytti niin viileältä, mutta tuli kyllä sen verran kuuma että vaihdoin sitten pitsihameeseen.


Tuurissa syötiin Onnenkiven lihapullat. Hyvää oli!



Mukaan tarttui vauvalle housut ja ruokalappu tarjouksesta. En oo ikinä ennen nähnyt ton väristä ruokalappua. Itselleni ostin mustan pitkän hupparin, ajattelin että olis kätevä lenkillä jos ei kovin lämmin ole, peittyy hyvin selkäkin.


 Mies kävi ostamassa tänään vedenkeittimen, mitä oon haikaillu jo jonkin aikaa. Arvatkaahan miksi juuri tämä ;)


perjantai 2. elokuuta 2013

Yöpuku lindexiltä

Tällainen tarttui eilen mukaan lindexiltä. Suunnattiin sinne eilen kaverini  kanssa kun oltiin ostoksilla, ja aloin miettiä että hetkinen, saakos lindexiltä vauvanvaatteitaki. Ei oo tullu siellä niin käytyä.